auringonlasku

Naisena oleminen on tällä hetkellä hieman kivuliasta, mutta jännittävää. Sisältä pienestä horroksesta heräilee ihania, mutta hieman pelokkaita ääniä.

Välillä ne huutavat hihittäen, mutta itsevarmasti, ” nyt on aika elää vapaasti ja olla onnellinen”. Toisaalta epävarmuuden puuskat saattavat vielä vallata ne, jolloin ne menevät äkkiä takaisin piiloon.

Hienoa on kuitenkin se, että ne ovat hereillä. Piiloon mennessäänkään niillä ei ole aikomustakaan jäädä sinne tai jatkaa uniaan. Sen sijaan ne kokoavat voimaa voidakseen nousta vieläkin vahvempana esiin.

Äänet voimistuvat koko ajan ja huutelevat ohjeitaan suoraan kotipalatsistaan. Sydämestä. Selkeämmin, lempeästi ja aidosti. Ne  neuvovat kulkemaan omaa reittiään, aina. No matter what

Rohkeutta, sekä lempeyttä sunkin päivään ja haleja : )